1. Ahonen, Sirkka and Rantala, Jukka, Nordic Lights: Education for Nation and Civic Society in the Nordic Countries 1850–2000 (Helsinki, 2002)Google Scholar; Laginder, Ann-Marie, Nordvall, Henrik, and Crowther, Jim, Popular Education, Power and Democracy: Swedish Experiences and Contributions (Leicester, 2013)Google Scholar.

2. Andersen, Lene Rachel and Björkman, Tomas, The Nordic Secret: A European Story of Beauty and Freedom (Stockholm, 2017)Google Scholar, https://www.nordicsecret.org/.

3. There are not that many previous studies on the history of the TSL. In 1978, Jorma Kalela wrote a two hundred-page “research plan,” focusing on the history of the TSL in 1919–1979. Pentti Järvinen, later employed by the TSL, wrote a master's thesis about the TSL and radical left-wing movements. Väinö Voionmaa, the founder of TSL, has been broadly researched by Maria Lähteenmäki. Finniss labor movement's relationship to sivistys has also been discussed in the article collection “Working class people and sivistys.”

Jorma Kalela, Työväen Sivistysliitto 1919–1979: Tutkimussuunnitelma [Workers' educational association 1919–1979: A research plan] (Helsinki, 1968); Pentti Järvinen, “Työväen Sivistysliiton perustamiseen ja kehitykseen vaikuttaneet aatteelliset ja poliittiset ristiriidat” [The ideological and political contradictions that have affected the establishment and development of the TSL] (Master's Thesis, University of Helsinki, 1968); Maria Lähteenmäki, “Holhotuista vapaiksi: Väinö Voionmaa työväestön sivistysliikkeen rakentajana” [From guardianship to freedom: Väinö Voionmaa as the builder of the educational movement of the working people] in Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita: Näkökulmia aikuiskasvatuksen kentän vaikuttajiin, Kari Kantasalmi and Mauri Nest (eds.) (Helsinki, 2014), 161–180; Maria Lähteenmäki, Väinö Voionmaa: Puolue- ja geopoliitikko [Väinö Voionmaa: party- and geopolitician] (Helsinki, 2014). See also Jussi Pikkusaari, Työväen omaehtoisen sivistystyön aatteen kantavuus: Työväen Sivistysliitto 1919–1999 [The permanence of the ideology of the autonomous workers’ education: TSL 1919–1999] (Helsinki, 2014); Sakari Saaritsa and Sinikka Selin, Työväki ja sivistys [The working class people and sivistys] (Helsinki, 2016).

Regarding Nordic workers’ education, especially Sweden, see, for example: Burman, Anders and Sundgren, Per, Svenska Bildningstraditioner (Göteborg, 2012)Google Scholar; Gustavsson, Bengt, Bildningens Väg: Tre Bildningsideal i Svensk Arbetarrörelse 1880–1930 (Stockholm, 1991)Google Scholar; Jenny Jansson, “Manufacturing Consensus: The Making of the Swedish Reformist Working Class,” (Doctoral Dissertation, Uppsala Univeristy, 2012); Jansson, Jenny, “Class Formation in Sweden and Britain: Educating workers,” International Labor and Working Class History 90 (2016): 52–69CrossRefGoogle Scholar; Sundgren, Per, Kulturen Och Arbetarrörelsen: Kulturpolitiska Strävanden Från August Palm till Tage Erlander (Stockholm, 2007)Google Scholar.

4. For example, Risto Alapuro and Henrik Stenius, “Kansanliikkeet loivat kansakunnan” [The social movements created the nation], in Kansa liikkeessä, Risto Alapuro et al. (eds.) (Helsinki, 1987), 7–49; Sirkka Ahonen and Jukka Rantala, Nordic lights; Burman and Sudgren, Svenska bildningstraditioner.

5. Sven Högnäs, “The Concept of Bildung and the Education of the Citizen - Traits and Development in the Nordic Countries 1870–2000,” in Nordic Lights: Education for Nation and Civic Society in the Nordic Countries 1850–2000, Sirkka Ahonen and Jukka Rantala (eds.) (Helsinki, 2002), 29–50; Burman and Sundgren, Svenska bildningstraditioner; Ahonen and Rantala, “Norden's Present to the World,” in Nordic Lights: Education for Nation and Civic Society in the Nordic Countries 1850–2000, 9–25.

6. Gustavsson, Bildningens väg.

7. Gougoulakis, Petros, “Popular Adult and Labor Education Movement in Sweden: History, Content, Pedagogy,” International Labor and Working-Class History 90 (2016): 12–17CrossRefGoogle Scholar, 17–18.

8. Sivistys, like Bildung, is not easily translated into English. Especially from the outlook of conceptual history sivistys and, for example, education are not similar concepts, even though Bildung is often translated as education (see, for example, Reinhart Koselleck, The Practice of Conceptual History: Timing History, Spacing Concepts [Stanford, 2002], 173–174). Therefore, in my conceptual analysis, I prefer to refer to the concept in its original form Sivistys.

9. Työläisopiskelija (Worker-student) (since 1967 Aikamerkki) has been released by the TSL nine times per year since 1928.

10. Koselleck, The Practice of Conceptual History; Koselleck, Reinhart, Futures Past: On the Semantics of Historical Time (New York, 2004)Google Scholar.

11. In Finland, workers’ education took place not only in the TSL but also in institutions such as municipal workers’ institutes (työväenopistot), the Workers’ Academy (Työväen Akatemia), and the Civic College (Kansalaiskorkeakoulu). Workers’ institutes were mainly municipal organizations offering adult education for the working class. They were based on the organization of the Swedish workers’ institutes. The Workers’ Academy was founded in 1924, and it was a folk high school organized by the labor movement to open access to higher education for the working-class people. It got important examples from other Nordic folk high schools and the English workers’ academies. The Civic College (later on School of Social Sciences) was founded in 1925. It was closely connected to the labor movement and shared the objective to open higher education for the labor movement, yet it was organized outside the labor movement. Similar institutions aiming to grant access to higher education for the working class have been established in many countries, such as the worker's faculties, rabfak's, in the Soviet union. The objectives of the TSL were a bit different, as its activities were not so directly aimed at opening access to higher education: TSL was to offer workers’ education for the working-class people; this could lead to further studies at other institutions, higher education included, but this was not the main goal.

12. See, for example, Steele, Tom, Knowledge Is Power!: The Rise and Fall of European Popular Educational Movements, 1848–1939 (Bern and Oxford, 2007)Google Scholar.

13. de Man, Henri, “Arbeiterbildung in der Welt,” Die Tat (4) 1926: 290–299Google Scholar; Marius Hansome, “Worlds Workers’ Educational Movements: Their Social Significance,” (Doctoral Dissertation, Columbia University, 1931), 94; Hopkins, Philip, Workers’ Education: An International Perspective (Milton Keynes and Philadelphia, 1985), 21Google Scholar.

14. Selig Perlman, Workers’ Education, in Encyclopaedia of the Social Sciences 15 (1935): 484–487; Hopkins, Workers’ Education, 21.

15. Hopkins, Workers’ Education, 26–28.

16. Adler was most often cited for his book New People focusing on socialist education, Max Adler, Neue Menschen: Gedanken über sozialistische Erziehung (Saarbrücken, 2007 [1924]).

17. Gustavsson, Bildningens väg.

18. Anna Rajavuori, “Esityksen Politiikka: Sosialistinen agitaatio keskisuomalaisella maaseudulla 1906–1908” [The politics of performance: Socialist agitation in rural central Finland in 1906–1908] (Helsinki, 2017); Elina Hakoniemi, “Työläiset ja kansalaiset matkalla peruskouluun: työläisen ja kansalaisen käsitehistoriaa sosiaalidemokraattisessa koulutuspolitiikassa ja -toiminnassa n. 1890–1970” [Conceptual history of worker and citizen in social democratic educational policies and activities ca. 1890–1970], Finnish Labour Studies Yearbook 2017, 14–21. See also: Elina Hakoniemi, “Usko sivistykseen: Työväen Sivistysliiton perustamisvaiheen sivistyskäsitys” [Faith in sivistys: conceptualizing sivistys in the establishment of the Finnish Workers’ Educational Association] The Finnish Labour Studies Yearbook 2019, 4–16.

19. The rules of the TSL 1919, Työväen Sivistystyö 1 [Workers’ education 1], 85.

20. TSL/annual reports 1919–1970.

21. Kari Kantasalmi: “Kansan Sivistystyön Liitto: Toimintalinjoja ja refleksiivisyyden pulmia” [Civic Association for Adult Learning: Lines of action and problems of reflexivity] in Sivistystyön itseymmärrys: Tekstejä järjestöllisestä sivistystyöstä, Kari Kantasalmi, Liisa Korhonen, Jukka Tainio (eds.) (Helsinki, 2004), 7–71.

22. The analysis of the aspects of sivistys within Finnish workers’ education is a further developed version of the analysis in: Elina Hakoniemi “Sivistys yhteiskunnallisena voimana: Työväen sivistystyön sivistyskäsite” [Sivistys as a societal force: the concept of sivistys in workers’ education], in Sivistys ja kasvatus eilen ja tänään, Juhani Tähtinen, Jyrki Hilpelä, and Risto Ikonen (eds.) (Helsinki, 2018), 155–179.

23. Voionmaa, “Työväen Sivistysliittoa perustamaan,” 2.

24. Väinö Voionmaa: Snellman ja köyhälistö [Snellman and the proletariat] (Helsinki, 1906), 3; See also, Lähteenmäki, Holhotuista vapaiksi, 161–164, 169; Lähteenmäki, Väinö Voionmaa, 96–97.

25. Gustavsson, Bildningens väg, 94–97, 108–111.

26. Max Adler, Neue Menschen.

27. Väinö Voionmaa, “Työväen Sivistysliittoa perustamaan” [Establishing Workers’ Educational Association], Suomen Sosialidemokraatti, 30.1.1919, 2.

28. Väinö Voionmaa, “Mietteitä työväen sivistysliikkeestä” [Thoughts on the workers’ educational movement], in Työväen sivistystyö I (Helsinki, 1922), 5–13, 10–12. The same division is also, for example, in: Väinö Voionmaa, “Työväen sivistysliikkeen perusteita” [The foundations of the workers’ educational movement], in Työväen sivistystyö II (Helsinki 1939), 3–16, 11. See also Lähteenmäki, Holhotuista vapaiksi, 170–171, and Kalela, Työväen Sivistysliitto, 16–17; Työläisopiskelija, “Miksi työväki pyrkii sivistykseen” [Why the working class aims for sivistys], 1/29, 1–2. (Note: when the author of the article in Työläisopiskelija is not stated, the name of the magazine begins the reference).

29. Voionmaa, “Mietteitä työväen sivistysliikkeestä,” 12–13.

30. Voionmaa, “Mietteitä työväen sivistysliikkeestä,” 12; see also Työläisopiskelija, “Yksilö ja joukko sivistyselämässä” [The individual and the mass in sivistys life], 3/1929, 41–42.

31. “Suomen työväen henkinen nousu” [The intellectual rise of the Finnish working class people], Työläisopiskelija, 7/1929, 153–155, 154.

32. Ibid. Voionmaa had also quoted Natorp also in Voionmaa, “Työväen Sivistysliikettä perustamaan,” 2.

33. Jansson, “Class Formation in Sweden and Britain,” 55, 63.

34. Voionmaa, “Työväen Sivistysliikkeen perusteita,” 6.

35. Arvi Hautamäki, “Kokemuksia ja havaintoja työväen omaehtoisesta sivistystyöstä ja sen muodoista” [Experiences and observations about the autonomous workers’ education and its forms], in Työväen sivistystyö II (Helsinki, 1939), 100–130.

36. For example, J.H. Vehkamäki: “Työväen Sivistysliiton toimintatavoista” [The courses of action of the TSL], in Työväen sivistystyö I, (Helsinki, 1922), 36–49, 36.

37. Voionmaa, “Mietteitä työväen sivistysliikkeestä,” 6–7.

38. Voionmaa, “Työväen sivistysliikkeen perusteita,” 10.

39. Ibid., 5–6.

40. For example, Työläisopiskelija 3/35, “Olemmeko oikeutettuja puhumaan työväen sivistysliikkeestä” [Do we have the right to talk about a workers’ educational movement?], 49; Työläisopiskelija 7/1932, “Yleissivistys – työväen sivistys” [General sivistys – workers’ sivistys], 121–122.

41. Työläisopiskelija 1/1928, “Työhön käydessä” [When starting work], 1.

42. Ibid.

43. Voionmaa, “Mietteitä työväen sivistysliikkeestä,” 6, 10. See also Kalela, Työväen Sivistysliitto, 139.

44. For example, Mikko Ampuja: “Työväen Sivistysliitto,” Suomen Sosialidemokraatti 01.02.1919, 6; and Työläisopiskelija, “Opintokerhotyön merkitys työväenjärjestöille” [The significance of study circles for labor organizations], 1/1928, 2.

45. Väinö Voionmaa, “Työväen Sivistysriennot,” Suomen Sosialidemokraatti, 22.1.1919, 2,

46. For example, Väinö Voionmaa: “Kansan sivistämistä, sivistynyt kansa” [Educating people, educated people], Työläisopiskelija 9/1944, 237–328.

47. Hautamäki, “Kokemuksia ja havaintoja,” 100.

48. For example, Into Kallio, “Aatteellinen juhlatoiminta työväenliikkeessä” [Ideological events in the labor movement], Työläisopiskelija 8/1943, 222–223; Sylvi-Kyllikki Kilpi: “Proletaarisivistys” [Proletarian sivistys], Työläisopiskelija 3/1933; 33–35; Into Kallio: “Ajatuksia työväen nykyisestä kulttuuritoiminnasta” [Thoughts about the current cultural activities of working class people], Työläisopiskelija 1/1949, 16–17.

49. “Miksi työväki pyrkii sivistykseen,” 1; Työläisopiskelija 8/1934, “Työväen omatoiminen sivistystyö ja kansamme sivistyksellinen yhteisyys” [The autonomous education work or the working class people and the unity of our people's sivistys], 129; Väinö Voionmaa, “Työväen Sivistysliitto ja sen sija Suomen työväenliikkeessä” [TSL and its status in the Finnish labor movement], Työläisopiskelija 6/1929, 104–105.

50. Työläisopiskelija 11/1928, “Työväen omatoimisen sivistystyön puolueettomuus” [The objectivity of the autonomous education of working class people], 1–2; R.H: Oittinen: “Sivistystyö vaaliaikana” [Educational work during elections], Työläisopiskelija 2/1944; 25–26; Työläisopiskelija 4/1951, “Tieteellinen totuus sivistystyömme tavoitteena” [Scientific truth as the goal of our educational work], 67; Voionmaa, “Työväen sivistysliikkeen perusteita”; Hautamäki, “Kokemuksia ja havaintoja”; Arvi Hautamäki, “Työväen Sivistysliiton toimintaperiaatteista ja asemasta työväenliikkeessä” [On the principles of the TSL and its status within the labor movement], Työväen omaehtoinen sivistystyö (Helsinki, 1954), 119–122; Arvi Hautamäki, “Tieteenomaisuus sivistystyömme eräänä tavoitteena” [Scientificality as one goal of our educational work], Työläisopiskelija 8/1957, 199–200.

51. Kalela, Työväen Sivistysliitto, 20.

52. See, for example, Voionmaa, “Työväen sivistysliikkeen perusteita,” 12–14.

53. Järvinen, Työväen Sivistysliiton, 35–37; see also Kalela, Työväen Sivistysliitto, 23.

54. Voionmaa, “Työväen Sivistysliitto,” 103.

55. Voionmaa, “Mietteitä työväen sivistysliikkeestä,” 6.

56. Paavo Niemi: “Ei sivistymistä ilman leipää” [No sivistys without bread], Työläisopiskelija 8/1937, 152.

57. Koselleck, The Practice of Conceptual History, 170–207.

58. “J.H.V.”: “Kuinka näyttäisin sivistyneeltä” [How to look like someone who has sivistys?], Työläisopiskelija 4/1928, 9.

59. Arvi Hautamäki, “Lisääntyykö sivistys elintason myötä” [Will sivistys increase with standards of living], Työläisopiskelija 4/63, 117.

60. N.R. af Ursin, “Lukemistaidosta” [On the skill of reading], Työväen sivistystyö 1, (Helsinki 1922), 51–53, 55.

61. See, for example, Työläisopiskelija 2/1953, “Luonnontiede työväen sivistystyössä” [Natural sciences in workers’ education], 27–28.

62. Siippainen: “Lainakirjasto – itseopiskelijan kotiopettaja” [Library – the private tutor of the self-student], Työläisopiskelija 1/1945, 12–14; Ellilä, “Kodin kirjasto” [The home library], Työläisopiskelija 5/48, 99–102.

63. For example: Ursin, “Lukemistaidosta,” 53; Aaltonen: “Miten ja miksi luemme kaunokirjallisuutta I” [How and why we read fiction, part 1], Työläisopiskelija 6/1961, 104–105; Aaltonen: “Miten ja miksi luemme kaunokirjallisuutta II” [How and why we read fiction, part 2], Työläisopiskelija 7/1961, 140–141; Työläisopiskelija 4/1934, “Opintokerhojen ainevalinta, [Choosing the subject of study circles], 54; Työläisopiskelija 8/1962, “Kirjallisuus kasvattajana” [Literature as educator], 226–227, 230.

64. For example, Työläisopiskelija 5/1948: “Kuvaamataiteiden harrastusten tukeminen” [Supporting leisure activities in the fine arts], 97–98; Työläisopiskelija 4/1959: “Kuvataiteiden harrastuksen elvyttäminen” [Resurrecting leisure activities in the fine arts], 71; Sakari Saarikivi: “Kuvataide ja työväki,” Työläisopiskelija 2/1952; Työläisopiskelija 3/1933: “Kuvataide omaksemme” [Claiming fine arts], 58–59.

65. For example, E.K. Louhikko: “Työläisten matkailusta sivistys- ja kasvatustekijänä” [On working class traveling as a factor of sivistys and education], Työväen sivistystyö II: Työväen Sivistysliitto 1919–1939 (Helsinki, 1939), 225–231; Pekka Railo: “Matkailun sivistyksellinen merkitys” [The sivistys meaning of traveling], Työläisopiskelija 5/1939, 107–108.

66. For example, Voionmaa, Mietteitä työväen sivistysliikkeestä, 7.

67. Työläisopiskelija 9/1931, “Sivistystyömme yksilöllisiä näkökulmia” [Individualistic aspects of our educational work], 157.

68. Koselleck, The Practice of Conceptual History, 181–184.

69. Voionmaa, “Suomen työväen henkinen nousu,” 154–155, quote 155.

70. N.R. af Ursin, “Sivistyksen merkityksestä ihmiselle” [The meaning of sivistys for a human being], Työläisopiskelija 9/1929, 189–191.

71. R.H. Oittinen, “Tiedon merkitys nykyaikana” [The significance of knowledge in today's world], Työläisopiskelija 8/1962, 231; see also Laurila, “Työväenliikkeen taidepolitiikka” [The art politics of the labor movement], Työläisopiskelija 9–10/66, 254–257.

72. R.H. Oittinen, “Työväenliikkeen kulttuuripoliittiset tavoitteet” [The labor movement's cultural political goals], in Työväen omaehtoinen sivistystyö (Helsinki, 1954), 49– 81, 58.

73. Voionmaa, “Työväen sivistysriennot,” 2. The same idea held its position for a long time, see, for example, Voionmaa, Työväen Sivistysliikkeen perusteita, 10–11.

74. Voionmaa, “Työväen Sivistysliikkeen perusteita,” 11.

75. For example, Väinö Voionmaa, “Puhe Helsingin työväensivistysjärjestön 10v. juhlassa 12.4.1942” [Voionmaa's speech in the 10-year anniversary of the Helsinki workers’ educational organization], Työläisopiskelija 5/1942, 141–143.

76. For example, Into Kallio, “Työväen omatoiminen sivistystyö ja yhteiskunta” [The autonomous education of working class people and society], Työläisopiskelija 3/1938, 45; Yrjö Kallinen, “Työväen sivistystyöstä ennen ja nyt” [Workers’ education before and now], Työläisopiskelija 6/1946, 113–114; Työläisopiskelija 4/1949, “TSL toiminut kolme vuosikymmentä” [TSL in action for three decades], 116–118; Oiva Valavaara, “Työväen sivistyspyrkimysten monihaaraiset juuret” [The multiple roots of workers’ education], Työläisopiskelija 2/1959, 34–36; Voionmaa, Työväen sivistysliikkeen perusteita, 5; Työläisopiskelija 6/41, “Oittisen 15.5.1941 pitämä radiopuhe” [A radio speech by Oittinen], 161–162; see also, Oittinen, Työväenliikkeen kulttuuripoliittiset tavoitteet, 51–58.

77. Pekka Railo, “Työväen omatoimisesta kansansivistystyöstä” [On the autonomous education of working class people], Työläisopiskelija 4/1928, 2–4; Voionmaa Työväen sivistysliikkeen perusteita, 4; Oittinen, “Uusi henki,” 71; Yrjö Kallinen, “Poliittisen kasvatuksen tarpeesta” [On the need for political education], Työläisopiskelija 8/1962, 224–225, 230.

78. For example, Työläisopiskelija 4/1933, “ Opiskelun merkitys kokemusten kartuttajana” [The meaning of education in gaining experience], 49; Työläisopiskelija 2/1933, “Kasvatuskysymysten opiskelun tarpeellisuudesta” [On the necessity for studying educational issues], 17.

79. Arvi Hautamäki, “Ihmisen kasvattaminen” [Educating people], Työläisopiskelija 8–9/1955, 195–196; “Tajuammeko kasvamisen vaatimukset” [Do we understand the demands for growth], Työläisopiskelija 1/64, 3–4; Väinö Linna, “Kansalaisten sivistyksestä: Puhe Pohjoismaiden kansansivistyskonferenssissa 7.8.1963” [On the sivistys of the citizens: A speech at the Nordic conference of popular education], Työläisopiskelija 7/1963, 183, 186–189; Olavi Hurri, “Jättiläistehtävä” [The gigantic task], Työläisopiskelija 9–10/1965, 235–236. See also Voionmaa, Mietteitä työväen sivistysliikkeestä, 7.

80. Antikainen, “In Search of the Nordic Model in Education”; Nina Volckmar, “Knowledge and Solidarity: The Norwegian Social-Democratic School Project in a Period of Change, 1945–2001,” Scandinavian Journal of Educational Research 1/2008, 1–15; Alfred Oftedal Telhaug, Odd Asbjørn Mediås and Petter Aasen, “The Nordic Model in Education: Education as Part of the Political System in the Last 50 Years, ” Scandinavian Journal of Educational Research 3/2006, 245–283.

81. The SDP's educational policy program 1949; The SDP's short term educational policy program 1957; The SDP's cultural policy program 1963; The SDP's program, “The reforming school” 1969.

82. R.H. Oittinen, “Koulu ja vapaa kansansivistystyö” [School and liberal popular education], Työläisopiskelija 4/1952, 72.

83. Ibid., 72–73, quote 72. See also: R.H. Oittinen, “Kansansivistystyö on kasvatuksen maailmaa” [Popular education is a part of the educational world], Työläisopiskelija 7/1952, 111–112; R.H. Oittinen, “Opintokerhotyö kasvatusjärjestelmässämme” [Study circles in our educational system], Työläisopiskelija 1/1957, 2; Oiva Valavaara, “Koulu-uudistus ja kansansivistystyö” [School reform and popular education], Työläisopiskelija 4/1957, 83–84, 87, 97.